FI*Loistava kissala
Kasvatan siperiankissoja kissalassani FI*Loistava. Kasvatustoiminta on pienimuotoista, kissat asuvat kodissani ja ovat minulle perheenjäseniä. Tarkoituksenani on kasvattaa tyypikkäitä, terveitä ja hyvärakenteisia, perinteisiä siperiankissoja.
Olen allekirjoittanut Suomen Kissaliiton kasvattajasopimuksen ja kissani ovat Suomen Kissaliittoon rekisteröityjä siperiankissoja.
Kissaliiton kasvattajan peruskurssin suoritin vuonna 2015 ja kasvattajanimen hankin vuonna 2017. Olen myös suorittanut assistenttikurssin ja kissan synnytys ja pentujen hoito -kurssin. Olen Suomen Rotukissayhdistyksen (Surok) ja Suomen siperiankissat ry:n jäsen.
Tällä hetkellä luonani asuvat tulevaisuuden emokissat Loviisa ja Lempi sekä kastraatit Hilma, Aureelia ja Eemeli. Kissalani sijaitsee Hämeenlinnassa.
Minä ja kissat
Lapsuudenkodissani oli aina kissoja ja minusta kasvoi kissaihminen. Ensimmäisen kissani, Pikin, sain ollessani neljävuotias. Piki oli harmaaraidallinen maatiaiskissa ja siitä tuli minulle tärkeä ystävä.
Suurimman osan aikuiselämääni minulla ei kuitenkaan ollut kissaa, koska lemmikki ei oikein soveltunut elämäntilanteeseeni. Vihdoin vuonna 2012 päätin, että nyt on kissan aika. Mainitsin asiasta kummitytöilleni, jotka alkoivat samantien etsiä minulle kissaa. Melko pian tämän jälkeen ensimmäinen siperiankissani Abbas-Coons Aureelia muutti luokseni.
Vuoden kuluttua otin Aureelialle kaverin, Amurin Hannan, kutsumanimeltään Roosan. Aureeliasta ja Roosasta kehkeytyi hyvät ystävykset ja niistä kasvoi varsinaisia maailmankissoja, sillä ne kulkivat mukanani lähes kaikkialle: mökille, joulun viettoon, työkomennukselle ulkomaille.
Siperiankissa on osoittautunut minulle oikeaksi roduksi. Rodun kissat ovat seurallisia, älykkäitä ja osallistuvat innolla kaikkiin kodin askareisiin. Kissa on kooltaan melko suuri ja sillä on kaunis, puolipitkäkarvavainen turkki. Siperiankissa ei ole kovin äänekäs rotu, eikä se ehkä ole kissamaailman innokkain kiipeilijä, mikä sopii minulle hyvin.
Tuija
Tarkoitukseni ei ollut aloittaa kissanäyttelyharrastusta, mutta kerran kokeiltuani innostuin siitä. Kissani pärjäsivät näyttelyissä hyvin ja Roosa valittiin vuonna 2017 Suomen Kissaliiton vuoden kissaksi kategoria 2:n kastraattinaaraiden luokassa.
Koronavuosien aikana näyttelyharrastukseni hiipui, mutta olen nyt aloittelemassa sitä uudelleen.
Hilma, Amurin Zila (kuvassa), muutti luokseni syksyllä 2019. Hilma synnytti kaksi pentuetta, ensimmäisen tammikuussa 2022 ja toisen maaliskuussa 2024. Nykyisin Hilma on steriloitu.